Joulupalloja, auton osia, pilvipalveluja ja paljon, paljon muuta!

SYO:n yrittäjyysopiskelijoiden verkostoitumismatka Slovakian Zilinaan 26.9.-30.9.2016

Ilta oli jo pimenemässä kun lähdimme yrittäjien kanssa Wienin lentokentältä kohti Slovakian Zilinaa. Paikallinen oppaamme Miro eli Miroslav Krasnan kertoi ajomatkalla, miksi paikka on niin houkutteleva kohde erilaisille bisneskumppanuuksille. Zilinan etuja ovat mm. hyvät logistiset yhteydet, alueelle rakennettu erinomainen infrastruktuuri, paikan strategisesti loistava sijainti Euroopan markkinoille, alhainen verotus ja osaava työvoima. Pääkaupunki Bratislavaan on matkaa 200 kilometriä ja Wieniinkin vain 275 kilometriä. Moottoritiet vievät sujuvasti niin Puolaan, Tsekkiin, Valko-Venäjälle kuin moneen muuhunkin Euroopan maahan. Ei ihme, että Metsä Tissuella on ollut Zilinassa tehdas jo kymmenisen vuotta. Zilinan alue on kuitenkin erityisen tunnettu auto-ja auton varaosateollisuudesta. Mutta muutakin osaamista alueella on, paikallisesta yliopistosta valmistuu esimerkiksi kaupallisen ja ict-alojen taitajia.

 

Ville-Veikko, Sami ja Seppo lennolla kohti uusia bisnesmahdollisuuksia.

 

Slovakialainen pikaruoka pötsikeittoineen yllätti Helin!

Zilinan katukuvaa  

 

Verkostoitumishirmu oppaamme Miro on opiskellut kaupallista alaa Zilinan yliopiston lisäksi myös vuoden verran Suomessa. Hän ymmärtääkin hyvin sekä suomalaisten että slovakialaisten yritysten toimintatapoja ja suomalaista luonteenlaatua. Huumori kukkikin mukavasti viikon aikana : )

Suomalaisyrittäjistämme Seppo ja Sami olivat kiinnostuneita rakentamaan yhteistyötä slovakialaisten koodarien kanssa. Heli ja Anita taas tulivat maahan tutustuakseen hyvinvointialan palveluihin, ja lasialan yrittäjä Ville-Veikko halusi perehtyä kollegayrittäjiensä työskentelytapoihin Zilinassa. Anita kertoi lisäksi toivovansa matkassa mukana olleilta SYO:n yrityskouluttajilta sparrausta, ja ehkä myös uusia ideoita fysioterapiayritykseensä.

Miro oli valinnut ryhmällemme vierailukohteiksi monipuolisen kattauksen erilaisia yrityksiä. Joitakin omistivat ulkomaalaiset investoijat, joitakin paikalliset sijoittajat tai sitten yrityksen omistajina olivat henkilöstö tai perustyöntekijänä aloittanut yrittäjä. Ensimmäisenä tutustumiskohteenamme oli perinteikäs joulukoristetehdas Okrasa (www.okrasa.sk). Upeat joulupallot valmistetaan edelleen puhtaasti käsityönä. Ryhmästämme Heli pääsi kokeilemaan taitojaan lasinpuhalluksessa meidän muiden ihaillessa vieressä. Myymälässä joulupallot tekivät kauppaansa ja runsauden pulan vuoksi ostosaika venähti todella pitkäksi.

 

Okrasassa oli pallo poikineen. Oheinen linkki vie Okrasan tuotantoprosessin esittelyvideoon.

https://www.youtube.com/watch?list=UUIwWXv4ZQajwBU3UE10q6zA&v=s-4O9l0AiqY

https://www.youtube.com/watch?v=S9ahE6rplu4&index=6&list=UUIwWXv4ZQajwBU3UE10q6zA

 

 

Samilla, Sepolla, Maijalla ja Helillä oli selkeästi jo joulumieltä

Onneksi seuraava yritysvierailukohteemme oli lähellä. Ultramodernissa autojen varaosia valmistavassa Hyunnam-tehtaassa 26 robottia nakutti tehokkaasti osia Kian ja Hyundain automalleihin. Tehtaan esittelijä kertoi yllättävänkin avoimesti yrityksen toiminnasta ja palkkatasosta. Selvää on, että Euroopan markkinoilla tehdas on hyvin kilpailukyinen niin hintatason kuin laadunkin osalta.  

 Hyundain tehtaalla tutustuimme uudenuutukaisiin tiloihin

Seuraavassa vierailukohteessamme, pahvilaatikkoja valmistavassa Big Box-kasvuyrityksessä (www.bigboxobaly.sk) kuulimme, että autoteollisuus tarvitsee osiensa toimitukseen monen kokoisia laatikoita, joita odottaa saavansa läheltä ja nopeassa aikataulussa.

 

 

Tässä on laatikolla kokoa!

 

Teräsrakenteiden valmistaja Promont (www.promontsro.sk) on niin ikään kasvattanut toimintaansa nopeassa tahdissa pienestä nyrkkipajasta nykyiseksi 17 miljoonan euron liikevaihtoa takovaksi yritykseksi, jonka tilauskirjat ovat täynnä kuukausiksi eteenpäin. Yrityksen omistaja kertoi, että Promontilla on ollut yhteistyötä jo useiden suomalaisyritysten kanssa, mutta kiinnostusta riittää myös uusien kumppaneiden löytämiseen.

 

Promontilla riittää töitä!

 

Pitkän verkostoitumispäivän jälkeen lähdimme vielä läheiseen Strecnon kylään. Patikoimme linnalle (kuka lenkkareissa, kuka piikkareissa) kuulemaan paikallisen oppaan tarinointia linnan elämästä muinaisina aikoina ja ihailemaan silmiä hivelevän upeita maisemia linnan tornista. (www.slovakia.com/castles/strecno-castle).

 

Huipulle oli matkaa, mutta sen taivaltaminen kannatti!

 

Liekö kyseessä toivomuskaivo?

Illalla päädyimme syömään perinteiseen slovakialaiseen kuppilaan, jossa aika tuntui pysähtyneen vuosikymmenten päähän. Naapuripöydän iäkkäät partaherrat keskustelivat politiikasta, mutta meidän pöydässämme puhuttiin yrittämisestä, uusista liikeideoista ja verkostoitumisen tärkeydestä.

Seuraavana päivänä Heli, Anita, Maija ja Leena lähtivät tutustumaan hotelli- ja hyvinvointialan palveluihin Aphrodite-hotellin myyntipäällikön Iryna Rybovichin johdattelemana. Ville-Veikko taas lähti Miron kanssa yritysvierailulle lasitehdas Spolocnost Kovaciin (www.spolkovac.sk/) ja Jiulianon kanssa urheilu- ja teollisuushalleja sekä varastoja valmistavaan Hupro –yritykseen. Vierailun aikana syntyi ideoita ja mahdollisia ratkaisuja luisteluhallin tai ratsastusmaneesin rakentamiseen. (www.hupro.net). Seppo ja Sami jäivät päiväksi hotellillemme tapaamaan paikallisia ict-yrittäjiä.

 

Heli, Leena, Anita ja Maija luksussviitissä

 

Anita nautti kauniista säästä kylpyläkaupunki Rajecke Teplicessa

 

Illalla lähdimme kaikki ylelliseen Aphrodite-kylpylään (Rajecke Teplice - www.spa.sk/en), jonka terveysvaikutteiset, mineraalipitoiset kuumavesilähteet ovat houkutelleet meidän tavallisten matkustavaisten lisäksi kuuluisuuksia ja kuninkaallisia jo ainakin 1600-luvulta lähtien. Saunaosastolla vietettiin turistien saunamaisterirituaaleja. Me suomalaiset koimme kuitenkin olevamme jo valmiiksi täysinoppineita saunojia, joten rituaalien sijasta keskityimme nauttimaan rennosta olosta ja hyvistä keskusteluista. Jutut olivat tosin välillä sen verran lennokkaita, että tässä vaiheessa sensuuri iskee.

 

Näkymä Aphrodite-kylpylän ulkoaltaista, myös sisätilat olivat upeat

 

Torstaina lähdimme Zilinasta paluumatkallemme. Pysähdyimme ensin puoleksi päiväksi Bratislavaan syömään ja shoppailemaan. Idyllinen, pittoreski kaupunkimiljöö ja 25 asteen lämpö saivat meidät todella ihastumaan kahvila- ja olutkaupunki Bratislavaan.

  

Bratislavan kaupunkikulttuuria

Bratislavassa sää suosi

 

Matkaa oli kuitenkin jatkettava, jotta ehdimme illaksi Wieniin. Siellä, glamoröösissä Central Cafessa illastaessamme keskustelujen aiheet läikähtelivät aiheesta toiseen. Käsiteltävinä olivat niin suomalainen verotus, Slovakian edullinen kustannustaso, oma jaksaminen, työvoiman saaminen ja sitouttaminen kuin myös Wiener Schnitzelin ja Apfelstruderin maistuvuus.

   

Café Central, Wien

 

Mitä matkasta sitten jäi käteen? Kaikille jäi ainakin hyvä ja rentoutunut olo, Samille ja Anitalle syntyi uusia liikeideoita eteenpäin kehitettäväksi, Helille hyödyllisiä kontaktitietoja muilta ryhmäläisiltä sekä kehittämisajatuksia mm. Keskiaika-tapahtumaa varten, jossa hän toimii paraikaa ohjelmapäällikkönä (www.keskiaikamarkkinat.fi/). Suomalaistuneelta, romanialaistaustaiselta Jiulianolta hän sai vielä hyviä vinkkejä romanialaisista keskiaikatapahtumista ja harrastajista. Konkreettisin ja nopein tulos oli Sepolla ja Samilla, jotka hihkaisivat jo paluulennolla saaneensa toivomaansa sähköpostia tapaamiltaan ict-yrittäjiltä. Kohta saattaakin käynnistyä hedelmällinen suomalais-slovakialainen koodausyhteistyö! Ryhmän innostus oli käsin kosketeltavaa. Porukalla mietimmekin, että mitä jos ehdottaisimme Syolle, että lähdemme samalla kokoonpanolla uusillekin verkostoitumisreissuille!

Hyväntuulista porukkaa matkalla yritysvierailuille

Kuvassa vasemmalta oikealle:

Seppo Kervinen, IT-Palvelu Oy Finland, http://www.it-palvelu.net Hämeenlinna

Sami Tuohioja, netPilvi Oy, https://www.netpilvi.fi/ Hämeenlinna

Fysioterapeutti Anita Keränen, http://www.keranen.fi/ Kerava

Retkikuntamme johtaja Jiuliano Prisada, Suomen Yrittäjäopisto, Kauhava

Zilinan liiketoimintaoppaamme Miroslav Krasnan, Ekspo Financial Services, www.ekspo.sk. Zilina, Slovakia

Ville-Veikko Lehtimäki, Lasipalvelu Lehtimäki Oy, www.lasipalvelulehtimaki.fi , Hyvinkää

Heli Lähteenmäki, Parturi-kampaamo HeliStyle (pkhelistyle@gmail.com), Tervakoski

Yrityskouluttaja Leena Lemola, Suomen Yrittäjäopisto, Hämeenlinna

Yrityskouluttaja Maija Peuhkurinen, Suomen Yrittäjäopisto, Hämeenlinna

Matkaterveisin
Leena Lemola

---

Eläkkeelle, ansiotöihin tai yrittäjäksi Costa Blancalle?

Nykyään on mukavaa, kun opintoja voi tehdä usein myös verkon kautta. Pääsin opintovapaani ansiosta lähtemään talveksi Espanjan Costa Blancalla sijaitsevaan Torreviejaan. Sää on täällä talvellakin melko lämmin ja aurinkoinen. Kaupungin noin 100 000 asukkaasta puolet on ulkomaalaistaustaisia. Kaupungin kaduilla kuuleekin paljon englantia, venäjää, saksaa ja ruotsia. Alueella asuu pysyvästi myös tuhatkunta suomalaista.

Kesällä perheitä - talvella eläköityneitä yrittäjiä

Kuten arvata saattaa, kesäkaudella perheet valtaavat rannat, mutta talvella kaupungin asukkaiden keski-ikä on korkea. Hiljattain tapasin suomalaismiehen, joka kertoi syksyllä muuttaneensa kaupunkiin 99-vuotiaan isänsä kanssa. Isäukko voi kuulemma nykyään paremmin kuin aikoihin, ja kypsässä keski-iässä oleva poikansa kehui kovasti alueen diskokulttuuria. Torrevieja viehättääkin ennen kaikkea aktiivisia eläkeläisiä, jotka nauttivat alueen hyvistä palveluista ravintoloineen, kauppakeskuksineen ja lukuisine golfkenttineen. Terveydenhoitojärjestelmä on hyvin toimiva, ja eurooppalaisen ”kelakortin" avulla saa nopeasti ajan lääkärin pakeille ja alennukset lääkärin määräämistä lääkkeistä.

Olen törmännyt alueella useisiin eläköityneisiin yrittäjiin, jotka viettävät talvet Espanjassa. Torreviejan naapurini kertoi myyneensä oman yrityksensä Suomessa jo vuosia sitten, mutta alastaan innostuneena jatkaneensa silti vielä osa-aikaisesti työskentelyä Suomessa. Hän on ostanut täältä sijoitusasunnon, jossa viettää itse aina silloin tällöin muutaman viikon ja vuokraa asuntoa tutuilleen ja tuttavan tutuilleen. Näin omat kulut tulevat katetuiksi mukavasti.

Tiedoksi Torreviejasta töitä hakeville, alueella ei ole kovin paljon töitä ainakaan espanjaa osaamattomalle. Espanjassa palvelusektori on suurin työllistäjä ja monet espanjaa osaamattomatkin nuoret ovat päässeet maahan työskentelemään erilaisissa puhelinkeskuksissa. Palkkataso ei päätä huimaa, mutta työskentely rikastuttaa kokemuksena!

Yrittäjyyttä Espanjassa

Maahan sijoittuvat yrittäjät sen sijaan voivat arvostaa sitä, ettei työntekijöiden palkkataso ole korkea. Hyvä ilmasto, potentiaalisesti iso markkina-alue, edulliset kiinteistöt sekä lyhyet ja halvat lennot ovat myös hyviä houkuttimia saapua Costa Blancaan yrittäjäksi. Espanja on varsin vakaa EU-maa, jonka talous on kriisivuosien jälkeen lähtenyt uuteen nousuun. Poliittisesti tilanne Katalonian maakunnan irtautumishankkeineen on tosin hieman epävarma. Tänne etabloituvien on joka tapauksessa hyvä tuntea tarkkaan oman toimialansa markkinat ennen yrityksensä perustamista. Suomalaisilla on paljon tietotaitoa muun muassa korkean teknologian aloilta, mille varmasti on käyttöä myös Espanjassa, rannikon suomalais- ja muut skandinaaviasujat taas voivat haluta ostaa elämää helpottavia palveluja nimenomaan toiselta pohjoismaalaiselta.

Yleisin yhtiömuoto Espanjassa on toiminimi (autónomo). Myös osakeyhtiöitä (sociedad responsabilidad limitadat) on paljon. Torreviejan Facebook-ryhmässä suomalaiset käsityöläiset ovat kyselleet, olisiko mahdollista perustaa maahan osuuskuntaa. Onhan se, ne tunnetaan täällä nimellä sociedad cooperativa. Muita yhtiömuotoja ovat ainakin avoin yhtiö ja julkinen osakeyhtiö. Luonnollisesti maahan voi perustaa myös tytäryhtiön tai sivukonttorin, jos haluaa pitää pääpaikkaa Suomessa. Kaikki byrokratiaan liittyvät tehtävät kannattaa suosiolla jättää niihin erikoistuneille asioidenhoitotoimistoille. Toimistot ovat erään kuulemani mukaan jokaisen niihin maksetun euron arvoisia. Toinen täällä aiemmin yrittäjänä toiminut kertoi, että yrittäminen on Espanjassa helpompaa kuin Suomessa. Joustoa kun löytyy asioissa, joissa Suomessa turhaan viilataan pilkkua.

Tuttua ja turvallista

Centro Comercial Finlandés on Torreviejan suomalaisille tärkeä kohtaamispaikka. Sieltä saa suomeksi palvelua vaikkapa parturi-kampaamossa tai tietokone- ja matkapuhelinasioissa. Alueella on myös Suomi-Kauppa, josta voi ostaa makean nälkään Fazerin sinistä ja KahVilla, jonne voi istahtaa syömään kotilounasta ja juomaan pullakahvit päälle.

KahVillan yrittäjä Nestori Kuusisto on ammattikokki ja lähtöisin yrittäjäperheestä. Hän kertoi käyneensä vanhempiensa kanssa lomilla Torreviejassa jo nuorena, joten kaupunki on Nestorille hyvin tuttu. Hän perusti toiminimisen KahVillansa yhdessä Kati Forsmanin kanssa vuonna 2009. Espanjassa toimiva suomalaissyntyinen asiainhoitaja pyörittää heidänkin paperiasioitaan, jotta yrittäjät itse voivat keskittyä yritykseensä ja sen asiakkaisiin. Nestori kiitteli, että asiainhoitajan edulliseen kuukausimaksuun sisältyy kaiken paperityön lisäksi myös neuvontapalvelut liikkeenpitoon liittyvissä kiemuroissa. Tietoa saa myös muilta alueen suomalaisyrittäjiltä, jotka tapaavat toisiaan vapaa-ajallaan. KahVillan tarjoamien suomalaisherkkujen raaka-aineet ovat peräisin monesta eri tukusta, kaupasta ja osin jopa Suomestakin. Aikaa sopivien aineiden hankkimiseen meneekin paljon, eivätkä raaka-aineet aina ole halvimmasta päästä. Tästä syystä hinnoilla onkin vaikea kilpailla espanjalaiskahviloiden kanssa. KahVillan kilpailuvaltti onkin eri, samoin kohderyhmä: KahVilla valmistaa tarjoil-tavansa laadukkaasti suomalaiseen makuun. Puoliltapäivin lounaskahvila olikin täpötäynnä suomalaisia, jotka turisivat iloisesti keskenään ja moikkailivat kahvilanpitäjiä tuttavallisesti sisään astuessaan. Nestori kertoikin monien asiakkaiden tulleen hänelle vuosien mittaan hyvin tutuiksi.

Aurinkoisesta säästä huolimatta yrittäminen ei täälläkään ole mitään siestan pitoa, vaan vaatii paljon kovaa työtä ja arkirealismia. Tarvittaessa asiainhoitajien lisäksi myös pankit auttavat monissa käytännön pulmakysymyksissä. Helpointa on kuitenkin aloittaa kyselykierros ottamalla yhteyttä yrittäjiin, jotka jo toimivat maassa. Heitä saa kiinni niin Facebook-ryhmien kuin Suomi-seurojenkin kautta.

Ei muuta kuin hyvää matkaa Espanjaan. ¡Feliz viaje!



Leena Lemola
Yritystoiminnan kouluttaja
(Opintovapaalla 31.5.2016 saakka)

p.s. kansainvälistymistä harkitseville yrittäjille tiedoksi, että pävämäärä 15.3. kannattaa laittaa kalenteriin ylös. Seinäjoella järjestetään tuolloin kansainvälistymiseen rohkaiseva semibaari. Luit oikein: semibaari. Lisätietoja tulossa lähiaikoina!

Yhteistyö käynnistyy Minskissä

Suomen Yrittäjäopiston delegaatio vieraili 16.-18.11.2015 Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä. Vierailun tarkoituksena oli keskustella yhteistyöstä Valko-Venäjän valtiollisen yliopiston Liiketalouden ja teknologiajohtamisen instituutin (IBMT BGU) kanssa. IBMT antaa yliopistona sekä tutkintoon johtavaa koulutusta kandidaatti-, maisteri- sekä MBA-ohjelmissa että järjestää työssäkäyville aikuisille lisä- ja täydennyskoulutusta.

Kuvassa neuvotteluihin osallistunut joukkio: IBMT:n ja Syon edustajia.

 IBMT:n edustajien kanssa keskusteltiin mahdollisuuksista, jotka tarjoaisivat maiden välille yrittäjien verkostoja ja konkreettisia kumppanuuksia. Tapaamisessa aikana kävi ilmi, että SYON:n ja IBMT:n toimintatavat ja tavoitteet pk-yrittäjyyden edistämisen suhteen ovat samansuuntaisia. Maiden pienyrittäjien verkottaminen käytännön tasolla esimerkiksi tutustumismatkojen avulla voi luoda pitkäaikaisia liikesuhteita. Lisäksi yrittäjien välinen kokemusten vaihto ja toisen maan käytäntöihin perehtyminen antaa uusia ideoita omaa toimintaa varten.

Tapaamisessa allekirjoitettiin SYO:n ja IBMT:n välinen yleinen yhteistyösopimus.

Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen kättelemässä IBMT:n johtaja Vladimir Apanasovich ja Suomen Yrittäjäopiston rehtori Ylermi Försti.

Vaikka matka oli lyhyt ja ytimekäs, ehdittiin lyhyesti nähdä myös n. 1,9 miljoonan asukkaan Minskiä. Sää vierailuajankohtana ei ollenkaan poikennut suomalaisesta säästä – sadetta, pilvistä, harmautta ja koleaa. Mutta sehän ei haitannut, koska valkovenäläisten kumppanien vieraanvaraisuus ja ystävällisyys lämmittivät ja saivat sisäisen auringon paistamaan. Tamperelaiselle paikka olisi varmaan ruoan puolesta oikein kotoisa, yhtenä paikallisena ruokana tarjottiin perinteistä mustaamakkaraa.

Minskissä sää oli suomalaiselle tutun sateinen ja kolea.

Minskissä tarjoiltiin paikallisena perinneruokana mustaamakkaraa.